Talviuinnissa kilpaillaan aktiivisesti

Avantouinnissa kilpaillaan säännöllisesti sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Kilpailut ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosien aikana, ja ne keräävät paljon mediahuomiota sekä kotimaassa että ulkomailla.

Talviuinnissa on järjestetty vuodesta 1989 saakka SM-kilpailuja joka vuosi. Niiden koko on sittemmin kasvanut huomattavasti; ensimmäisen kisojen 110 osallistujaa on muuttunut yli satoihin osallistujiin. Vuoden 2000 kilpailuissa oli yhteensä 1250 osallistujaa. SM-kilpailujen viralliset säännöt löytyvät Suomen Ladun sivuilta. Kisarctic_swimojen osallistujat edustavat paikkakuntaansa, yhdistystä, yhteisöä tai tiettyä avantoa.

SM-kisoissa on tavallisesti useampi eri sarja. Sarjat järjestetään ikäryhmittäin. Kilpailut tapahtuvat pääsääntöisesti 25m radoilla, ja kisoihin kuuluu myös viesti. Uiminen tapahtuu tietenkin pää pinnan yläpuolella. Näissä sarjoissa mitalit jaetaan kolmelle nopeimmalle osanottajalle. Osaa voi myös otta rennommissa sarjoissa, kuten pulahtamalla Kuutti-sarjassa tai uimalla ilman aikaa Norppa-sarjassa. Osanottajilla tulee olla uima-asu sekä pipo, mutta hanskat, kengät ja muut varusteet on kilpailusarjoissa kielletty. Uimalaseja ja nenäklipsiä saa käyttää.

MM-kisat talviuinnissa järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2000 Helsingissä. Siitä lähtien lajissa on kilpailtu vuosittain ympäri maailmaa. Suomalaisia lähtee edustamaan kilpailuihin tavallisesti kymmeniä. MM-kilpailut keräävät tavallisesti 1000-2000 osallistujaa eri maista.

Myös useita muita kansainvälisiä kilpailuja järjestetään esimerkiksi Venäjällä, Iso-Britanniassa ja Irlannissa. Suomessakin avantouintiin liittyy erilaisia tapahtumia, joissa kilpailun lisäksi talviuimarit kerääntyvät yhteen vaihtamaan kuulumisia. Talviuinti on kuitenkin monille ensisijaisesti osa arkea. Avannolla tutustuu ihmisiin, jotka käyvät siellä myös säännöllisesti, ja kokemus yhdistää uimareita.

Treenaaminen kilpailuja varten tapahtuu vuoden ympäri. Moni talviuimari jatkaa kauttaan pitkin kevättä ja syksyä, jotta keho tottuisi luonnonvesien lämpötilaan. Säännöllinen avannolla käynti on paras tapa totuttaa keho uintisuoritukseen kylmässä vedessä. Valmistautuminen voi myös sisältää muuta liikuntaa ja terveellisen ruokavalion. Moni lähtee kisoihin myös mukaan rennolla asenteella ilman suurta valmistautumista. Usea talviuimari nauttii lajista niin paljon, että treenaaminen käy kuin itsestään. Treenaajan on pidettävä huolta, ettei viivy vedessä liian pitkiä aikoja, että totuttaa kehonsa kylmään varovasti. Moni myös käyttää treenatessa kehoa suojaavia varusteita, joita kilpailussa ei sallita, kuten neopreenistä valmistettuja hanskoja tai kenkiä.